Kuntotarkastajan vastuu rajoittuu tarkastustyöhön, tarkemmin: tarkastuksen tilanneelle henkilölle kuluttajansuojalain palvelusäännösten mukaisesti. Laki edellyttää, että tarkastaja tekee työnsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Kuntotarkastaja vastaa siitä, että havainnot, päätelmät ja suositukset ovat oikeita ja kattavia, ja että tarkastus on tehty sovitussa laajuudessa. Tarkastajan tulee myös esittää selkeästi, mitä kuntotarkastus sisältää.
Kuntotarkastajan kerrottava rajoituksista
Erityisesti tutkimukseen tai tutkimustapaan liittyvistä erilaisista rajoituksista tulee kertoa tilaajalle. Esimerkiksi, mitä valitulla menetelmällä on ylipäätänsä mahdollista kohteesta selvittää ja millaisia epävarmuuksia asiaan liittyy. Kuntotarkastajan tulee kertoa asia ymmärrettävästi, niin että asiaan perehtymätönkin ymmärtää asian merkityksen.
Kuntotarkastajan vastuulla kehottaa tarvittaessa lisätutkimuksiin
Kuntotarkastajan tulee kehottaa tekemään lisätutkimuksia, jos kuntotarkastuksessa havaitaan riskipaikka tai -tekijä. Kuntotarkastusraporteissa näkee usein mainintoja lisätutkimustarpeista, mutta valitettavan usein lisätutkimuksia jätetään tekemättä. Näissä paikoissa piilovirheen mahdollisuus on suurin. Tarkastaja ei vastaa piilevästä virheestä, jota ei voida huolellisella tarkastamisella havaita.
Kuntotarkastajan vastuu ei koske kiinteistön vaurioita
Kuntotarkastaja ei voi rajata vastuutaan pelkkään palkkion määrään kuluttajalle suoritettaessa palvelua. Kuntotarkastaja vastaa siitä, että tarkastus tehdään suoritusohjeen, tehdyn tilaussopimuksen mukaisesti ja havainnot sekä johtopäätökset ovat oikeita.
Jos tarkastuksessa on virhe, tarkastaja vastaa tästä aiheutuneesta vahingosta. Hän ei vastaa asunnon varsinaisesta vauriosta tai puutteesta, vaan niistä vahingoista, joita vaurion tai puutteen havaitsematta jättäminen tai ilman perusteltua syytä tehty vääräksi osoittautuva toimenpidekehotus on tilaajalle aiheuttanut.
Tarkastaja ei siis vastaa rakennuksessa olevista virheistä tai esimerkiksi virheistä, jotka ovat syntyneet jo vaikkapa rakennusaikana, huoltamattomuudesta tai muista syistä. Näistä vastaa myyjä eli kohteen omistaja.
Kuntotarkastuksen tavoite
Kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen kunnosta kaupan osapuolille. Kuntotarkastaja asuntokaupan kuntotarkastuksessa ei ole myyjän tai ostajan puolella, vaan tuottaa tietoa rakennuksen teknisestä kunnosta puolueettomasti molemmille osapuolille. Lisäksi kuntotarkastuksen tehtävä on tuottaa tietoa korjaustarpeista, vaurioriskeistä, käyttöturvallisuusriskeistä, terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotukset.
Kuntotarkastus ei ole korjaustyöseloste, eikä kuntotarkastaja ota kantaa korjaustapaan tai korjauskustannuksiin. Kuntotarkastaja ei neuvottele kaupan ehdoista tai siitä tuleeko puute tai epäkohta korjata ostajan tai myyjän toimesta. Kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, eikä se ota kantaa kohteen arvoon tai kauppahintaan.
Onko kuntotarkastus pakollinen?
Kuntotarkastus ei ole pakollinen. Laki ei velvoita kuntotarkastuksen teettämistä asuntokaupan yhteydessä. Yleensä rahoittaja eli pankki vaatii kuntotarkastuksen teettämistä ennen lopullista lainapäätöstä. Pankki haluaa puolueetonta tietoa vakuudesta eli ostettavasta asunnosta. Pankki arvioi kohteen kuntoa ja tulevia korjaustarpeita sekä peilaa niitä lainan hakijan taloudelliseen tilanteeseen.
Kuka päättää Kuntotarkastajan?
Ennen myyntiin laittamista myyjä valitsee sopivan kuntotarkastajan kohteelleen. Välittäjä voi suositella kuntotarkastajia, mutta ei voi tehdä päätöstä myyjän puolesta. Ostaja voi halutessaan käyttää omaa, itsensä valitsemaa kuntotarkastajaa, vaikka myyjä olisi jo teettänyt kuntotarkastuksen ennen myyntiin laittamista. Kauppatilanteessa, jolloin ostotarjouksen ehtona on kuntotarkastus, on suositeltavaa yhdessä sopia ostajan ja myyjän kesken käytettävä kuntotarkastaja.
Välittäjä voi suositella kuntotarkastajaa. Tällöin on hyvä antaa useamman yrityksen yhteystiedot, jotka on arvioinut kokemuksen perusteella tekevän KH 90-00394 mukaisessa laajuudessa olevia kuntotarkastuksia. Hyvän välitystavan mukaan, jos välittäjä saa palkkion kuntotarkastusyrityksen suosittelemisesta, on tästä kerrottava kaupan osapuolille. Välittäjällä on tietoa ja näkemystä kuntotarkastuksista, joten on hyvä kysyä suosituksia heiltä.
