Asunnon ostajan vastuu asuntokaupassa on olla huolellinen. Ostajan tulee tutustua ostettavaan asuntoon ja tarvittaessa selvittää epävarmuustekijöitä käyttäen ammattilaista apuna. Tämä tarkoittaa lisäksi tutustumista asunnon pintamateriaaleihin, tilaan, kaappeihin, kodinkoneisiin ja niiden toimivuuteen, jne. Ostajan tulee tutustua asunnon asiakirjoihin ja perehtyä niihin huolellisesti. Arvokasta omaisuutta ostettaessa tulee olla huolellinen. Se mitä ennen kauppaa huolellisella perehtymisellä olisi voinut havaita, ei siihen voi perustellusti vedota virheenä kohteen kunnossa tai tiedoissa. Asunnon myyjä ei vastaa ostajan huolimattomasta toiminnasta.
Voiko annettuihin tietoihin luottaa
Lähtökohtaisesti annettuihin tietoihin tulee voida luottaa. Mikäli kaupassa käytetään välittäjää, on välittäjällä selonottovelvollisuus kohteen tietojen osalta. Välittäjän tulee hyvän välitystavan mukaan olla kaupan osapuolten edun puolueeton varmistaja ja ohjata kaupan osapuolia tekemään turvalliset asuntokaupat.
Ostajan ei odoteta kaupan kohteen tietojen erityistä tarkastamista, ellei kyseessä ole selkeä epävarmuustekijä, jota on suositeltu selvitettävän tarkemmin ennen lopullisen kaupan päättämistä. Tällainen asia voi olla esimerkiksi kuntotarkastusraportissa mainittu riskirakenne ja sen kunnon tarkempi selvittäminen.
Ostajan erityinen selonottovelvollisuus muodostuu, kun ostajalle tuodaan tiedoksi epävarmuustekijä ja suositellaan sen selvittämistä. Tälläinen on kuntotarkastusraportissa mainittu riskirakenteen jatkotutkimussuositus. Ostajan tulee olla erityisen tarkkana tilanteessa, jossa myyjänä on muu, kuin kohteen omistaja esimerkiksi perikunta. Tällöin myyjällä ei ole välttämättä kattavia tietoja kohteen kunnosta, ylläpidosta, asumistottumuksista tai vaurioepäilyistä.
Ostajan erityinen selonottovelvollisuus muodostuu, kun ostajalle tuodaan tiedoksi epävarmuustekijä ja suositellaan sen selvittämistä. Tälläinen on kuntotarkastusraportissa mainittu riskirakenteen jatkotutkimussuositus. Ostajan tulee olla erityisen tarkkana tilanteessa, jossa myyjänä on muu, kuin kohteen omistaja esimerkiksi perikunta. Tällöin myyjällä ei ole välttämättä kattavia tietoja kohteen kunnosta, ylläpidosta, asumistottumuksista tai vaurioepäilyistä.
Annetuissa tiedoissa virhe
Asuntokaupan jälkeen voidaan havaita virhe, jolloin kauppa on toteutunut tiedoilla, jotka ei ole pitänyt paikkansa tai niillä olisi ollut vaikutusta kaupan ehtoihin esimerkiksi maksettavaan kauppahinnan määrään. Tällaisissa tilanteissa ostajalla on velvollisuus tehdä perusteltu reklamaatio ja myyjällä on oikeus tutustua mahdolliseen virheeseen asiantuntijan avustuksella. Kaupan jälkeen kuntoon tai tietojen virheellisyyden selvittäminen vie aikaa ja rahaa.
Asuntokaupan kuntotarkastus
Asuntokaupan kuntotarkastus on hyvä työväline molempien osapuolten selonotto- ja selonantovelvollisuuteen; ostajan ja myyjän rakennetekninen asiantuntija ennen kaupan päättämistä. Asuntokaupan kuntotarkastus ei poista kuitenkaan ostajan ja myyjän velvollisuutta olla huolellinen. Asuntokaupan kuntotarkastus keskittyy rakenneteknisiin asioihin, riskirakenteisiin ja vaurioepäilyihin. Se ei kuitenkaan ole kattava selvitys kaupan kohteen kunnosta ja annettavista tiedoista, sillä suoritusohjeen mukaan kuntotarkastaja ei kiinnitä huomiota mm. pintamateriaaleihin, kodinkoneiden toimivuuteen tai kaupankohteen asiakirjojen oikeellisuuteen sekä niiden lähteiden luotettavuuden arviointi. Kuntotarkastajan tulee luottaa hänelle annettuihin tietoihin kuntotarkastuksen yhteydessä.
Asuntokaupan kuntotarkastuksella suoritusohjeen RT 103996 mukaan suoritettuna saadaan paljon tietoa kohteen teknisestä kunnosta sekä hyvä pohja onnistuneille asuntokaupoille. Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tuodaan esille riskirakenteet sekä huolto- ja ylläpitotoimiin varautuminen. Tutustu huolellisesti raporttiin ja mikäli raportissa on epäselvyyttä, ole yhteydessä tarkastajaan.
Asiantuntija asuntokauppaan
Olen tarvittaessa käytettävissä asuntokauppaan liittyvään konsultaatioon. Oletko jättämässä ostotarjousta, mutta et ole varma asiakirjojen merkityksestä, vastuistasi tai selonottovelvollisuudestasi. Teams konsultaation avulla voidaan käydä läpi yhdessä esitetyt asiakirja, niistä nousevat huomiot sekä kysymykset, joihin tulisi saada vastaukset ennen ostotarjouksen jättämistä.
Kauppa on kahden osapuolen välinen sopimus. Yksi kaupan ehto on kauppasumma, mutta kaupalle voidaan asettaa myös muitakin ehtoja, jotka on syytä kirjata ostotarjouksen kattavasti. Tällaisia ovat esim. asunnon vapautuminen, kauppahinnan maksu ja maksuaikataulu, oman asunnon myyntiehto, rahoitusehto, epäselvän asian selvittäminen mm. riskirakenteen tutkiminen ja kunnon varmistaminen tai jonkin asian korjaaminen asunnossa.
Myyjä voi myös esittää vastatarjouksena ehtoja kaupan toteutumiselle, esim. oman vastuunsa rajaamista kohteen kunnon osalta.
Lisää tietoa
Maakaari – lainsäädäntöä kiinteistökauppaan.
Terveet tilat – tietoa terveellisistä tiloista ja terveenä asumisesta
Sisäilmayhdistys – puolueetonta tietoa sisäilmasta
